|
|
| Seurusteletko vakituisesti? |
| Juu. ^^ |
|
24% |
[ 14 ] |
| En. |
|
47% |
[ 27 ] |
| Ei kai tassa mitaan hataa sinkkunakaan ole. |
|
28% |
[ 16 ] |
|
| Total Votes : 57 |
|
|
|
|
|
|
|
|
 Posted: Thu Dec 06, 2007 8:05 am
Mie on nyt ihan rakkauskrapulassa eilisillan jäljiltä. Lähennyin aika lailla poikkiksen kanssa, sitä ne tanssiaiset teettää.
Siihen aivan älyttömän ihanaan, lämpimään tunteeseen tulee riippuvuus.
...vaikka tänäänkin törmäsin aiemmin mainittuun yläasteihastukseeni, en välittänyt tyypistä enää paljoakaan. Halusin muistella eilistä mieluummin kuin keskittyä ressaamaan tyypistä, joka välttelee katsettanikin.
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Thu Dec 06, 2007 9:32 am
...
...
... HUH, kun helpotti. En seurustele enää ikiiiiinä.
Paitsi että yhden luokkakaverin kanssa on ihan liian kivaa confused ÄÄÄÄ!
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Thu Dec 06, 2007 11:23 am
Liftrasir ... ... ... HUH, kun helpotti. En seurustele enää ikiiiiinä. Paitsi että yhden luokkakaverin kanssa on ihan liian kivaa confused ÄÄÄÄ! Saatat seurustellakin. Pidä silmät auki kaiken varalta... Mutta hei, paljon onnea, jos päätös tuntui oikealta ja elämä jatkuu. Kaverinakin on kivaa olla. Vaikka aion yhä pitää silmät auki, eilisen jälkeen nämä ajatukset pysyvät taka-alalla piitkään. Voi luoja, miten komea hän on puvussa. Lainauksia Livejournal-vuodatuksestani: Jos olin jo rakastunut, nyt olen vielä rakastuneempi.
Hämärässä lasit katosivat taas takintaskuun, ja olimme loppumatkan aika kiinni toisissamme.
Hämärän pimentämät silmät. Hymyyn uudestaan kääntyvä suu. Tiukka syleily. "Olet todella kaunis."
Tajuttoman ihana, lämmin tunne....Oi miksei saavu noutamaan tuo prinssi uljas, nuori sadun ihmemaan
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Tue Dec 11, 2007 1:45 am
Zeggo ...Oi miksei saavu noutamaan tuo prinssi uljas, nuori sadun ihmemaan  I'll be your dream
Uljas prinssi? Jotain syötävää? xP
Mjoo, en omista elämää
I'll be your wish
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Thu Dec 13, 2007 9:07 am
Sepfire Zeggo ...Oi miksei saavu noutamaan tuo prinssi uljas, nuori sadun ihmemaan
Uljas prinssi? Jotain syötävää? xP
Mjoo, en omista elämääLaulu on Itämaan Yö tms., soi radiossa tuolloin ja toi muistoja ala-asteelta, kun lauloin sitä eräänä kalevalanpäivänä. Ihan nätti kappale. Hmm, tuon tanssiaisillan jälkeen onkin ollut pari tapaamista hänen kanssaan. Olin kylläkin jollakin tapaa hermostunut molemmilla kerroilla, ei oikein osannut olla mitenkään, tehdä paljoa mitään. Housut ovat pysyneet vielä jalassa...oikeastaan vain ne. Se oli jotenkin vapauttavaa, mutta tajuttoman hermostuttavaa. Hän odottaa innolla kesää kaksin, sitä ennen huomiset pikkujoulut (ellen ole liian kipeä) ja vanhojentanssit (ja niiden jatkot)... Nyt haluan vain halailla, en ollakseni kylmä, vaan saadakseni hänen sylistään turvan tunnetta. Ei huvita pussailla ihan nuhankaan takia. Vaikka hän on vakavasti ylipainoinen, hän on kaunein mies, jonka tiedän
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Fri Jan 11, 2008 5:29 am
Raivostuttaa, vihastuttaa, inhottaa JA ärsyttää minä itse.
(Pitkä syy jota ei erkkikään jaksa lukea saati sitten välittää siitä.) Lähdin illanvietosta kun muka väsytti vaikka oikeasti oli vain ahdistunut olo.
40 minuutin päästä lähtöni sentään huomattiin kun täysi-ikäiset plus melkein täysi-ikäiset lähtivät baariin, kolme jäi sinne kaverin asunnolle ja sain tekstarin yhdeltä niistä. Ja sattuipa tietenkin olemaan kännissä oleva ihastukseni. Sitä angstitti kun se tiesi että oli niin kakaran näköinen ettei pääsisi baariin ja kun minä olin häipynyt sieltä.
Se kysyi syytä ja kiertelin ja kaartelin varmaan kymmenen viestin ajan ja kerroin sitten loppujen lopuksi puolivahingossa, tarpeettomasti ja mahdollisimman epäsuoraan olen tykännyt siitä lokakuusta asti, mutta se tajusi sen silti.
AAAAAAAAAAAAARGH!
Pyysin anteeksi monta kertaa ja unohtamaan koko asian ja ettei minun olisi pitänyt kertoa ja että pilasin kaiken mutta se sanoi ettei tarvitse pyytää anteeksi ja että se oli itsekin ihmetellut että miksi vitussa se ei ole ihastunut minuun. Jos olisin normaalissa koulussa olisin vältellyt sitä seuraavat kolme viikkoa, mutta kun asutaan viikot samassa huoneessa, se on vähän vaikeaa. Onneksi se oli sen yön siellä kaverilla. (minunkin oli tarkoitus olla, mutta kun en jäänyt niin en sitten ollut) Seuraavana päivänä oltiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, vaikka kummatkin oli huomattavasti hiljaisempia.
En ymmärrä miksi edes kerroin kun tiesin että se oli yksipuolista ja että se kuitenkin vain pilaisi kaiken.
Eikä se ole puhunut siitä mitään vieläkään, paitsi sen aamun ensimmäisen tunnin alussa sanoi ystävällisesti "älä angstaa".
Ärsyttää kun ei olla vain puhuttu niin kuin normaalisti.
Ärsyttäääää! Tyhmä minä! Aaargh! Idiootti! Päätäseinään-fiilis. Hirttäkää joku minut.
Eihän siinä muuten mitään mutta kun ei edes pysty välttelemään! Onneksi nyt on viikonloppu niin en näe sitä pariin päivään, mutta muuten ei kyllä ihan mene putkeen. Saatanansaatanansaatana.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Sat Jan 12, 2008 1:34 am
IHANNETYYPPI:
SIMMONE JOKA OIKEESTI TYKKÄIS MUSTA.
:]
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Sat Jan 12, 2008 1:35 am
Amitia Raivostuttaa, vihastuttaa, inhottaa JA ärsyttää minä itse.
(Pitkä syy jota ei erkkikään jaksa lukea saati sitten välittää siitä.) Lähdin illanvietosta kun muka väsytti vaikka oikeasti oli vain ahdistunut olo.
40 minuutin päästä lähtöni sentään huomattiin kun täysi-ikäiset plus melkein täysi-ikäiset lähtivät baariin, kolme jäi sinne kaverin asunnolle ja sain tekstarin yhdeltä niistä. Ja sattuipa tietenkin olemaan kännissä oleva ihastukseni. Sitä angstitti kun se tiesi että oli niin kakaran näköinen ettei pääsisi baariin ja kun minä olin häipynyt sieltä.
Se kysyi syytä ja kiertelin ja kaartelin varmaan kymmenen viestin ajan ja kerroin sitten loppujen lopuksi puolivahingossa, tarpeettomasti ja mahdollisimman epäsuoraan olen tykännyt siitä lokakuusta asti, mutta se tajusi sen silti.
AAAAAAAAAAAAARGH!
Pyysin anteeksi monta kertaa ja unohtamaan koko asian ja ettei minun olisi pitänyt kertoa ja että pilasin kaiken mutta se sanoi ettei tarvitse pyytää anteeksi ja että se oli itsekin ihmetellut että miksi vitussa se ei ole ihastunut minuun. Jos olisin normaalissa koulussa olisin vältellyt sitä seuraavat kolme viikkoa, mutta kun asutaan viikot samassa huoneessa, se on vähän vaikeaa. Onneksi se oli sen yön siellä kaverilla. (minunkin oli tarkoitus olla, mutta kun en jäänyt niin en sitten ollut) Seuraavana päivänä oltiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, vaikka kummatkin oli huomattavasti hiljaisempia.
En ymmärrä miksi edes kerroin kun tiesin että se oli yksipuolista ja että se kuitenkin vain pilaisi kaiken.
Eikä se ole puhunut siitä mitään vieläkään, paitsi sen aamun ensimmäisen tunnin alussa sanoi ystävällisesti "älä angstaa".
Ärsyttää kun ei olla vain puhuttu niin kuin normaalisti.
Ärsyttäääää! Tyhmä minä! Aaargh! Idiootti! Päätäseinään-fiilis. Hirttäkää joku minut.
Eihän siinä muuten mitään mutta kun ei edes pysty välttelemään! Onneksi nyt on viikonloppu niin en näe sitä pariin päivään, mutta muuten ei kyllä ihan mene putkeen. Saatanansaatanansaatana. -HALI-
Otan osaa, toi on aika vitun perseest ku tapahtuu.
Mulle tapahtu aika vitu samanlaittis tosin mä mokasin koko homman ihan kympil. : /
Kyl toi varmaa selvii, jos puhut sen kaa asiat selviks tai jotain? :'D
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Sun Jan 13, 2008 5:37 am
Mabrell Amitia Raivostuttaa, vihastuttaa, inhottaa JA ärsyttää minä itse.
(Pitkä syy jota ei erkkikään jaksa lukea saati sitten välittää siitä.) Lähdin illanvietosta kun muka väsytti vaikka oikeasti oli vain ahdistunut olo.
40 minuutin päästä lähtöni sentään huomattiin kun täysi-ikäiset plus melkein täysi-ikäiset lähtivät baariin, kolme jäi sinne kaverin asunnolle ja sain tekstarin yhdeltä niistä. Ja sattuipa tietenkin olemaan kännissä oleva ihastukseni. Sitä angstitti kun se tiesi että oli niin kakaran näköinen ettei pääsisi baariin ja kun minä olin häipynyt sieltä.
Se kysyi syytä ja kiertelin ja kaartelin varmaan kymmenen viestin ajan ja kerroin sitten loppujen lopuksi puolivahingossa, tarpeettomasti ja mahdollisimman epäsuoraan olen tykännyt siitä lokakuusta asti, mutta se tajusi sen silti.
AAAAAAAAAAAAARGH!
Pyysin anteeksi monta kertaa ja unohtamaan koko asian ja ettei minun olisi pitänyt kertoa ja että pilasin kaiken mutta se sanoi ettei tarvitse pyytää anteeksi ja että se oli itsekin ihmetellut että miksi vitussa se ei ole ihastunut minuun. Jos olisin normaalissa koulussa olisin vältellyt sitä seuraavat kolme viikkoa, mutta kun asutaan viikot samassa huoneessa, se on vähän vaikeaa. Onneksi se oli sen yön siellä kaverilla. (minunkin oli tarkoitus olla, mutta kun en jäänyt niin en sitten ollut) Seuraavana päivänä oltiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, vaikka kummatkin oli huomattavasti hiljaisempia.
En ymmärrä miksi edes kerroin kun tiesin että se oli yksipuolista ja että se kuitenkin vain pilaisi kaiken.
Eikä se ole puhunut siitä mitään vieläkään, paitsi sen aamun ensimmäisen tunnin alussa sanoi ystävällisesti "älä angstaa".
Ärsyttää kun ei olla vain puhuttu niin kuin normaalisti.
Ärsyttäääää! Tyhmä minä! Aaargh! Idiootti! Päätäseinään-fiilis. Hirttäkää joku minut.
Eihän siinä muuten mitään mutta kun ei edes pysty välttelemään! Onneksi nyt on viikonloppu niin en näe sitä pariin päivään, mutta muuten ei kyllä ihan mene putkeen. Saatanansaatanansaatana. -HALI-
Otan osaa, toi on aika vitun perseest ku tapahtuu.
Mulle tapahtu aika vitu samanlaittis tosin mä mokasin koko homman ihan kympil. : /
Kyl toi varmaa selvii, jos puhut sen kaa asiat selviks tai jotain? :'D
Ei me harmikseni puhuttu siitä mitään seuraavien päivien aikana, kun en uskaltanu sanoa mitään suoraan eikä sekään ilmeisesti viittiny puhua siitä, mutta lähetin sille perjantai-iltana viestin ja pähkinänkuoressa se sano ettei sitä haittaa, mutta kun kysyin että unohdanko vaan, niin se sanoi että niin olis kai parasta.
Toivon mukaan nyt asiat palaa taas normaaliin, ja ihastushan se vaan oli, kyllä se ohi menee.
Ja vauhtiin kun pääsin niin kerroin perjantaina perheellekin, kahdessa osassa. Ne oli ilosia että kerroin ja että itsenäistyn muulla tavalla kun pyörimällä bileissä juomassa. :3
PLAAAAAH. Todella vittumainen viikko ja vielä samantien joululoman jälkeen, mutta onpahan ohi. Hyvä että tuli selvitettyä. >.<
Nyt voi keskittyä sitten muihin asioihin.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Mon Jan 14, 2008 4:30 am
Liftrasir ...mutta voisin SIITÄ HUOLIMATTA repiä muutaman kurkun auki! Ihan vaikka vain siksi ettei minun tarvitsisi antaa luovutusvoittoa taikka jäädä toiseksi. Phear my wrath, MEOWWW~! scream Tee niinkuin huutokaupassa: huuda hinta korkealle, mutta anna sen toisen ostaa se. surprised Se on aina mukavaa.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Wed Jan 16, 2008 9:29 am
Hitto miten masentavaa.
Hänen piti tulla viikonlopuksi kylään. Hiton influenssa tai pahempi iski, ja nyt herra on koko viikon vuoteenomana. Harjoittelen vanhojentansseja haamuparilla ja ikävöin hitosti.
Tänään soitin ruokavälkällä, koska tämä ei vastannut pariin tekstariin ja pelkäsin tämän kuolleen. Myöhemmin tämä tekstaa pysyvänsä sängyssä vielä pitkään ja lopuksi pyytää, etten tekstailisi ainakaan pariin tuntiin, että saisi nukuttua. "sori, jos olen töykeä, köh." "tule sitten muuna viikonloppuna, jos vielä siltä tuntuu!"
Miten voikin masentua loppupäiväksi.
Niinjuu, uutenavuotena olin hänen luonaan pari yötä. Olen vielä neitsyt juu, mutten paljoa muuta. (Käytän nykyään liikaa kiertoilmaisuja.)
Koetan opetella virkkaamaan villapipon, jos edes semmoisia kädentaitoja enää itsestään löytäisi (häneltä saan ihan liian hienoja lahjoja). Tällä menolla toteutus jää kyllä ensi talveen, tämmöisellä masennuksella mitään jaksa.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Fri Feb 15, 2008 12:47 pm
nyt on puoli vuotta seurusteltu vakituisesti, eikä millään meinaa kyllästyä toiseen! confused
whee heart
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Tue Mar 11, 2008 6:06 am
Haluan nyt pieniä vastauksia niiltä, jotka jo seurustelevat.
1. Miten löysit kanssasi olevan tyypin?
2. Onko se tyyppi henkilö, jonka olet jo tuntenut pitkäänkin?
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Tue Mar 11, 2008 12:02 pm
Erfa Haluan nyt pieniä vastauksia niiltä, jotka jo seurustelevat. 1. Miten löysit kanssasi olevan tyypin? 2. Onko se tyyppi henkilö, jonka olet jo tuntenut pitkäänkin? Vastaan molempiin: Tapasin nykyisen rakkaani nuorten musiikkileirillä, kohta seitsemän vuotta sitten. Muutaman vuoden ajan tapasimme vain kesäisin samalla leirillä, pysyimme tiukasti kavereina, vaikka piilotunteita alkoi jo olla. Siitä eteenpäin näimme ohimennen koulun käytävällä ja edelleen leireillä, ja nyt toista vuotta voimme tavata toisemme joka välitunti ja perjantaisi-iltaisin pelikerhossa. Nyt kun olemme yhdessä, näemme myös viikonloppuisin. Tunnustimme tunteemme vasta viime vuoden toukokuussa, joten kyllä, tunsimme toisemme kauan ennen päätymistämme yhteen whee Ja hyvä niin. Kokemukseni pohjalta voin sanoa, että toisen tunteminen hyvin pitää suhteen paremmin koossa.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Reply
