|
|
|
|
|
|
Posted: Wed Nov 14, 2007 8:40 am
hyvä että tällainenkin paikka on jossa voi kertoa surujaan. ensiksi... olen köyhä, olen kuluttanut jo rahat, jotka tienasin kesätöistä, opintotukeni on vain 8 euroa kuukaudessa: sillä ei saa maksettua edes koulukyytejä, se ei riitä edes yhteen kirjaan, hyvä jos sillä saa lyijykyniä...köyhä valtio, kalliit hinnat! masennuksen takia itken koulussa ainakin kerran viikossa. enkä edes tiedä miksi. kaikki vaan kasaantuu johonkin ja sitten se tulee kyynelinä ulos. sitten kaikki pitävät ihan outona. kuulin, että Asami Tohjoh kuoli. hän oli yksi lempimangakoistani. toivottavasti tämä juttu ei ole totta. rakastan hänen piirrostyyliään ja tunnen 'henkistä rakkautta' lukiessani hänen teoksiaan. älkää pitäkö hulluna! kaikilla mangakoilla ei ole kykyä piirtää oikeasti suloisia lapsia, mutta Asami Tohjolla on se. lisäksi hän piirtää miellyttävimmät uke-pojat, mitkä olen nähnyt.... mihinkäs tuo liittyi? taidan lopettaa tähän... crying
|
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Posted: Sun Nov 18, 2007 6:42 am
Suru number yksi: Kun oo kavereiden seurassa tuntuu niinku olisin yksin. Suru number kaksi: Pappani kuoli viime isäinpäivän aattona ja toinen kuoli ennen kesää. Suru number kolme: Olen saanut ahdistus kohtauksia jo pitkään eikä ne tunnu loppuvan Suru number neljä: Luokallani ei ole ketään kaveriani vain sellaisia ihku raksu poksuja jotka ei taju mistää mitään ja on niinkuin eivät huomaisi minua. Suru number viisi: Tunnen olevani ruma vaikka muut sanoisi mitä. Tiedän että tämä on normaalia mutta en tunne itseäni yhtään sen paremmaksi kuin aivokuollut sukka.
Surut ei ole järjestyksessä.
|
 |
 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|